Portuguese exploders (1300-1500)

Essay by Anonymous UserCollege, UndergraduateA+, January 1996

download word file, 6 pages 4.3

Downloaded 42 times

PORTUGALILAISET LÖYTÖRETKEILIJÄT 1300-LUVULTA 1500-LUVULLE

Ennen löytöretkeilijöiden aikaa, ainoat merelläkävijät jotka uskaltautuivat avomerille olivat viikingit. Silloin merille lähtemistä helpottivat myös uudet keksinnöt, kompassi ja astrolabi. Myös laivanrakennustekniikka oli kehittynyt. Portugali ja Espanja olivat ensimmäiset maat jotka kilpailivat keskenään löytöretkien tuomista eduista, kauppareiteistä ja rikkauksista.

Portugalilaiset aloittivat löytöretket 1400-luvun alussa. Silloin löytöretkeilijöillä oli vahva tukija portugalissa, prinssi Henrik. Vaikka Portugalin kuninkaallisilla on läpi aikojen ollut vahva tuki löytöretkeilijöille ovat he torjuneet Magalhaesin ja Kolumbuksen suunnitelmat ja näin menettäneet heidät muille valtioille. Da Gama oli viimeinen suuri portugalilainen uurastaja löytöretkien saralla ja vähitellen Portugali menetti mahtiaan Espanjalle ja Englannille sekä muille valtoille.

Prinssi Henrik tienraivaajana

Portugalin lipun alla tapahtuvien yli valtamerten ulottuvien löytöretkien ensimmäisen vaiheen voimahahmo oli Portugalin prinssi Henrik Purjehtija. Lisänimen purjehtija hän sai englantilaisilta historiankirjoittajilta, vaikka ei koskaan Marokkoa edemmäs purjehtinutkaan. Henrik asettui asumaan Sagresiin lähelle Euroopan lounaisinta kärkeä. Hänen hoviinsa kerääntyi eri maista merenkulkijoita ja tiedemiehiä, jotka prinssin johdolla tutkivat maantiedettä.

Ensimmäiseksi tavoitteekseen prinssi Henrik hän asetti Kanarian saarten ja Cape Bojadorin, siihen asti etäisimmän tunnetun Afrikan rannikon niemen, tuolla puolen. Tiedonhalu oli käytännöllistä laatua, sen takana oli pyrkimys avata uusia kauppareittejä, erityisesti kullantuottajien luo. Muita syitä olivat tutkia maurien valta-alueiden laajuus, saattaa pakanoita kristillisen uskon yhteyteen ja solmia liittoja kristittyjen hallitsijoiden kanssa kaikkialla, missä heitä tavattaisiinkaan tähän liittyi uskomus Johanneksen kristitystä valtakunnasta Afrikassa tai Aasiassa. Vahvin syy oli hänen halunsa täyttää horoskooppinsa ennustus: 'ryhtyvä suurin ja jaloihin valloituksiin ja ennen kaikkea - yrittävä löytää asioita, jotka olivat kätketyt muilta ihmisiltä'.

Vuodesta 1420 lähtien prinssi Henrik alkoi lähettää säännöllisiä, joskin pieniä retkikuntia tutkimaan Afrikan läntistä rannikkoa. Arabit olivat istuttaneet purjehtijoihin pelon, että Cape Bojadorin niemen toisella puolella oli kamalia merihirviöitä ja vihreä pimeyden ulappa, toinen kauhua aiheuttava asia oli etelän kuumuus, luultiin että vesi tulee kiehuvan kuumaksi tai aurinko muuttaa purjehtijat neekereiksi.

Gil Eannes aloitti Afrikan tutkimisen

Gil Eannes, nuori...